Kasvatus aloitettu 15.1.2016.

Kasvatus aloitettu eläinkaupasta (Lahden Faunatar) hankituilla aikuisilla jättiksillä (12 kpl, lähtöisin Saksasta) yhteistyösopimuksella. Lisäksi hankin 2-3 jauhopukkia eli jauhomatoa samaisella yhteistyösopimuksella.

Kotona laitoin kaikki 12 jättijauhista omiin mukeihinsa (pohjalle kaurahiutaleita, koiranruokanappuloita, porkkanaa ja kurkkua; osassa (6 kpl) on lisäksi mukana korppujauhoa) ja pukit saavat olla yhä omassa rasiassaan, jossa pohjalla on kaurahiutaleita porkkanaa ja koiranruokanappuloita. Lisäksi munakennopalanen tuomassa suojaa.

 Jättis käy kuulemma läpi kuusi nahanvaihtoa ennenkuin on täysikasvuinen ja valmis koteloitumaan ja siihen menee aikaa useampi kk - kesällä yleensä vähempi aikaa kuin talvella, riippuen huoneen lämpötilasta. <- Saunaan ;)

Yritän saada seuraavilla ohjeilla jotain tulosta aikaan...

Ruokinta: Pääasiallisena ravintona erilaiset vihannekset, hedelmät ja marjat; kuten kurkkua, porkkanaa, tomaattia, salaattia, puolukkaa, mustikkaa... Mitä milloinkin. Lisäksi kalan hiutaleruokaa, erilaisia puurohiutaleita ja jauhoja, koiran- ja kissannappuloita sekä esim. kuivattua maksaa ja silloin tällöin jotain raakaruokaa esim. jauhelihaa. Pyrin ruokkimaan kaikki ruokaeläimet mahdollisimman monipuolisesti taatakseni niiden hyvät ravintoarvot.

Jauhomatojen eli jauhopukin (Tenebrio molitor) toukkien kasvatus

 

minijauhis.JPG

minikotelo.JPG

minikoppis.JPG

Jauhomatojen kasvattaminen on helppoa puuhaa ja siinä säästää vuoden kuluessa sievoisen summan rahaa – olipa siilejä sitten yksi tai useampi.  

1)   Laita muoviseen irtokarkkilaatikkoon tms. astiaan pohjalle muutama sentti kuivaruokaa, eli esim. puurohiutaleita, kalanruokaa, kissanraksujauhoa, kuivattua kalaa/katkarapua, vehnäleseitä yms. Mitä monipuolisempi valikoima on, sen parempi. Lisää vielä munakennonpalasia madoille piilopaikoiksi, leikkaa sukkahousuista laatikolle ”huppu” suojaksi, laita madot astiaan ja huppu päälle.

2)   Anna madoille joka toinen päivä nestettä kuivumisen estämiseksi esim. porkkanan, salaatin tai raa’an perunan muodossa ja muista poistaa syömättömät osat seuraavana päivänä, jottei koko farmi homehdu.

3)   Kun madot koteloituvat, niistä tulee vaaleita ”alieneita”, jotka nostetaan toiseen samanlaiseen laatikkoon. Niille ei tarvitse antaa ruokaa, sillä ne eivät syö ennen kuoriutumistaan.

4)   Koteloista kuoriutuu kuoriaisia, jotka jälleen tarvitsevat ravintoa ja munintapaikkoja (munakennoa tai meillä hyväksi todettuja fleecen paloja). Kuoriaiset voi siis siirtää omaan astiaansa (esim. pinseteillä) ja ne, kuten myös kotelot, ovat usein siilin herkkua, joten osan voi kuoriaisista voi tarjota siilille ruokana ja osan vaikka pakastaa pahan päivän varalle.

5) Kun kuoriaisten munimat munat kuoriutuvat ja laatikon pohjalla tai fleecessä alkaa näkyä pikkumatoja, kuoriaiset siirretään uuteen laatikkoon ja kasvavat pikkumadot voidaan hetken kuluttua yhdistää muiden matojen kanssa ja näin kierto jatkuu.

Jauhopukki, koppiainen,on aikuismuoto jauhomadoista. Se on musta pieni koppakuoriainen, joka ei lennä ja on hidas ja kömpelö, eikä kiipeä sileää muovia pitkin. Pukki kuoriutuu kotelosta valkoisena ja tummuu ruskeaksi, ja noin viikon ikäisenä , se on musta ja sukukypsä. Pukki elää noin 3kk.


Muna, pukit parittelevat ja naaras munii jauhoihin/ryyneihin pikkiriikkisiä munia, ne eivät ole pistettä isompia.
Munasta kuoriutuu noin viikon päästä yhtä pieniä toukkia. Nämä ovat oikeasti siis toukkia, eivätkä matoja. Nimi johtaa harhaan :)

Toukka, jauhomato, toukka elää jauhossa ja kasvaa yllättävän nopeasti niin isoksi, että jauhoissa erottaa liikettä ja kuhinaa. Optimilämmössä voi toukka kasvaa jopa 2-3 viikossa niin isoksi, että on valmis koteloitumaan.
Minulla toukat elävät noin 26 asteessa, joka on hyvä ja silti kierrossa menee kauemmin. Arvioisin, että 4-6 viikkoa on sellainen tavallinen aika.
Toukat eivät kiipeile liukasta pintaa. Muovilaatikoissa tulee olla sen verran reunaa, etteivät yllä kurkistelemaan reunan yli.
 Kasvatus lämpötila pitää olla mielellään 26-30 astetta. 27 astetta olisi optimaalinen. Huoneenlämössä 21-22 kasvu on jotodella hidasta.
Jos et löydä lämmintä paikkaa, niin kasvata toukkia ahtaammin ja paljon kerralla. Näin ne tuottavat itse lämpöä.
Mutta vinkkinä, jääkaapin päällä on lämmintä!

Kotelo, alien,  toukka koteloituu kun se on tarpeeksi iso. Se kasvaessaan luo ulkokuorensa, ns nahkansa, useaan kertaan. Niitä löytyy jauhoseoksen pinnalta. Vasta kuorensa vaihtanut on valkoinen ja pehmeä.
Kun toukka on tarpeeksi iso, se hidastuu ja laiskistuu, niitä kertyy laatikon nurkkiin jauhojen pinnalle ja lopuksi ne koteloituvat.
Kotelo kuoriutuu muutamassa viikossa. Tuossa 26 asteen lämmössä kotelo kuoriutuu viikossa. Siksipä pidän sitä aika optimina lämpönä.
Eli jos koppiaiset imestyvät noin viikon kuluttua koteloitumisesta, on sinun farmisi hyvässä lämmössä :)
Kotelo on ensin pehmeä ja pitkä, kun aikaa menee, se kutistuu ja kovettuu, mutta on yhä vaalea väriltään. Kotelo myös heiluttaa villisti häntäänsä jos siihen koskee.
Kuollut kotelo, ei liiku ja tummuu tummanruskeaksi ja mustaksi.

Kotelosta kuoriutuu sitten se jauhopukki ja kaikki alkaa alusta :)

lifecycle.jpg

Jättijauhomatojen (Zophobus morio) kasvatus

Copy%20of%20jattis.JPG

Copy%20of%20jattikotelo.JPG

jattikoppis.JPG

Jättijauhomatojen kasvatus on kokemukseni mukaan hieman vaativampaa ja aikavievempää puuhaa kuin tavallisten jauhisten lisääminen, mutta ei mitenkään mahdotonta. Kun vauhtiin on päästy, jättiksetkin tuntuvat lisääntyvän kuin itsestään.

Näillä ohjeilla on meillä saatu pienimuotoinen farmi pystyyn.

1) Laita haluamasi määrä jättijauhomatoja (esim. 5 kpl/siili) kertakäyttömukeihin, kukin omaansa ja lisää niihin vähän kuivaruokaa (kalanruokaa, puurohiutaleita, murskattuja kissanraksuja…). Jättijauhomadot eivät koteloidu, jos niitä ei eristetä näin toisistaan.

2) Mukeissa madot menevät vähitellen C-asentoon ja lopulta koteloituvat. Tähän voi mennä useita viikkoja madon iästä riippuen. Kotelovaiheessa jättikset viettävät vielä jokusen viikon kunnes niistä kuoriutuu koppakuoriaisia.

3) Laita koppakuoriaiset astiaan, jonka pohjalla on lannoittamatonta luonnonturvetta (esim. puutarha- tai lemmikkieläinliikkeistä) ja kariketta, piilopaikoiksi munakennoa ja tuoreruualle alustaksi esim. pakastepurkin kansi (jotta pohja ei pääse homehtumaan).

4) Sumuttele ainakin osaa turvepohjasta säännöllisesti, jotta se pysyy kosteana ja muhevana, mikä mahdollistaa poikasten kuoriutumisen. Tarjoa koppiksille tuoreruokaa vähintään joka toinen päivä ja poista samalla syömättä jääneet ruuat. Kuivaruokaa voi olla esillä jatkuvasti.

5) Etenkin talvella koppisboksille olisi hyvä tarjota lisälämmönlähde, joka nopeuttaa munien ja matojen kehitystä sekä koppisten lisääntymishaluja. Tähän tarkoitukseen soveltuu hyvin esim. tavallinen hehkulamppu-valaisin.

6) Kun pikkumatoja (muistuttavat tavallisia jauhiksia) alkaa kertyä turpeeseen tarpeeksi, voit siirtää jättiskoppikset uuteen turvepohjaiseen laatikkoon lisääntymään. Ne elävät noin vuoden ajan, minkä jälkeen on jälleen laitettava uusia matoja koteloitumaan.

7) Ruoki pikkumatoja vanhassa laatikossa säännöllisesti kuiva- ja tuoreruualla, kunnes ne ovat isoja.