Jättikset (6 kpl) ja jauhopukit ovat olleet yön saunassa jälkilämmöissä yön yli ja hyvin olivat pärjänneet. Samoin 6 muuta jättistä wc:n lattialämmöllä olleet.

Lisäsin heti aamutuimaan kaikille uutta tuoretta, silllä olivat jo nahistuneet nuo tuoreet kurkut ja porkkanat. Tällä kertaa käytin juustohöylää saadakseni riittävän ohuita siivuja (ovat myös helppo kerätä pois sitten kun ovat nahistuneet/kuivuneet kasaan).

Löysin lisää "ohjeistusta"...

Jättiksiä on eri tapoja kasvattaa, jenkkilässä yleisin kasvupohja on leseet.
Olen vähän testaillut ja suomessa käytetty turve on paljon parempi alusta. Toukat valitsevat aina turpeen kaikista muista jauhoista välittämättä. Jauhomato on siksi harhaanjohtava nimi.

Jättisten kasvatus on paljon hitaampaa kuin tavallisten jauhomatojen.

Jättis kasvaa noin 4-5kk ennenkuin on valmis koteloitumaan.
Kotelovaihe kestää noin kaksi viikkoa.
Noin viikon päästä koppakuoriainen on valmis munimaan ja niin kierto alkaa alusta.
Kierto hidastuu viileämmässä lämpötilassa. Jos joudut kasvattamaan huoneenlämmössä, valitse lämpimin paikka ja pidä paljon toukkia ahtaammassa tilassa. Toukat kehittävät itsekkin lämpöä ja näin kasvu nopeutuu.
Mutta paras olisi noin 24-27 astetta. Mitä netissä luin niin osa kasvattajista oli sitä mieltä että kopa lähempänä kolmeakymmentä astetta olisi jättiksille mukava ja enämpi kosteutta kuin jauhomadoille.

Itse olen kasvatellut leivinuunin vieressä ja pitänyt etäisyyttä sen verran että boksissa on noin 25-27 astetta.

Jättikset on siitä kivoja, että koppakuoriaiset eivät ime ja syö koteloita, eli alieneita.
Alienit voi nostella kennon koloon odottamaan kuoriutumista koppisten sekaan.
Periaatteesa voit kasvattaa kaikkia eri vaiheita sekaisin.

Itse pidän koppiaiset omassa laatikossa.
Laatikossa on piiloja, kennoja ja tai vessapaperirullia. Koppiaiset viihtyvät silloin paremmin, eivätkä tappele.
Koppisboksin turve pitää pitää kosteana, sitä kannattaa suihkutella välillä, koppisten munat eivät kuoriudu liian kuivassa.

Tarjoa koppiksille myös kosteaa ruokaa.
Kuten kurkkua, perunaa tai omenaa tai mitä nyt keksii.
Peruna ja porkkana sopivat hyvin, jos et jaksa hoitaa joka päivä. Ne eivät homehdu.
Muuta ruokaa tarjoillessa kannattaa seurata ettei ruoka homehdu.
Kesäkurpitsa ja kurkku ovat herkkua, mutta homehtuvat helpommin.

Joka kolmen viiko jälkeen tyhjennän koppisten turvepohjan matoboksiin.

- See more at: http://karppausjaperhe.blogspot.fi/2013/09/jattijauhomadot-ja-niiden-kasvatus.html

Ja jauhopukeista...

Marika Rökman:

JAUHOPUKKI (Tenebrio molitor)

Jauhopukki on mielestäni kaikkein helpoiten kasvatettava ruokaeläin. Sen kuoriaiset ovat noin 1,5 cm mittaisia ja väriltään mustia tai tummia. Toukat ovat n.2,5 - 3 cm mittaisia, n. 3 mm paksuja jaokkeisia ja väritykseltään kellertäviä. Niitä kutsutaan jauhomadoiksi, vaikkeivat ne matoja olekaan vaan toukkia. Jauhopukki kuuluu pimikkökuoriaisiin.

Jauhopukkeja voi kasvattaa muovilaatikoissa (irtokarkkilaatikot, faunaboksit) tai vaikka ämpäreissä. Kasvatusastiassa ei tarvita välttämättä mitään kantta, sillä kuoriaiset eivät lennä eivätkä toukat kiipeile kovinkaan hyvin. Mataliin astioihin voi toki halutessaan tehdä verkkokannen. Jauhopukit viihtyvät hämärässä, joten astiat voi säilyttää täysin pimeässäkin. Lämpimässä toukat kasvavat nopeammin kuin viileässä; optimilämpötila on 27 astetta. Normaalissa huoneenlämmössäkin kuoriaiset saa lisääntymään, mutta tällöin sukupolven kierto on huomattavasti hitaampi. Jauhopukit elävät ruokaseoksessa, mitään erillistä pohjamateriaalia tai muninta-alustoja ei tarvita. Jauhopukit viihtyvät paremmin hieman korkeammassa ilmankosteudessa, mutta tällöin homeiden yms. vaara viljelmässä lisääntyy.

Ruoaksi kelpaavat erilaiset hiutaleet, leseet ja jauhot. Mitä monipuolisempaa ja ravintopitoisempaa seos on, sen nopeammin toukat kasvavat ja sen parempaa sapuskaa ne ovat terraarioeläimille. Kannattaa tarjota vaikkapa neljänviljan hiutaleita, ruishiutaleita, vehnä-, ohra- ja ruisjauhoja, soijajauhoa ja - rouhetta, maissitärkkelysjauhoa, perunajauhoa, vehnäleseitä, vehnänalkioita, jyrsijän pellettejä, kissan tai koiran kuivamuonaa sekä kuivahiivaa. Ruokaseoksen tulee olla ilmava, liian tiivissä seoksessa toukkien kuolleisuus kasvaa. Ilmavuutta saadaan käyttämällä seoksessa tarpeeksi esim. vehnänleseitä tai soijarouhetta. Ruokaseosta kannattaa olla astiassa n. 2-5 cm kerros. Muutaman päivän välein toukille annetaan tuoreravintoa eli vihanneksia tai hedelmiä (esim. omena, kurkku, porkkana) ohuina siivuina. Tuoreruokaa laitetaan sen verran, kuin toukat muutamassa tunnissa saavat syötyä. Kun toukat ovat tarpeeksi suuria, ruokaseoksen toukkineen voi sihdata siivilän läpi uuteen astiaan, jotta saadaan toukkien hienojakoiset jätökset poistettua.

Jauhopukit ovat sukukypsiä noin pariviikkoisina, ja tällöin ne alkavat paritella lajikumppaniensa kanssa. Kuoriaiset munivat munat suoraan jauhoseokseen, jossa ne kehittyvät alle viikossa pienenpieniksi toukiksi. Vastakuoriutuneet toukat ovat alle 2 mm mittaisia. Koska toukat kasvavat suhteellisen hitaasti, on viljelmää aloitettaessa hyvä olla satoja toukkia ja kuoriaisia, jos halutaan pian tuottoa.

Jauhomadot ovat hyvin energiapitoista ravintoa, siinä on noin 2,1 kcal/g. Tästä energiamäärästä 60% on peräisin rasvasta, 37% proteiinista ja 3% hiilihydraateista. Kalsium/fosforisuhde on 1:12. Jauhomadot voivat olla suuressa määrin annettuna huonosti sulavia suuren rasvapitoisuuden ja kovien kitiinikuoriensa takia. Ne kannattaakin antaa ruoaksi etenkin pienille eläimille mieluiten heti kitiinikuorenluonnin jälkeen, kun toukat ovat valkoisia ja pehmeitä eikä kuori ole ehtinyt vielä kovettua. (http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/jauhopukki.html)